Kiina, mahdollisuuksien maa, mutta millä riskillä?

Hetken oltuani Suomessa ja reflektoitua kokemustani Kiinassa työskentelystä on mielenpäälle herännyt muutamia ajatuksia. Isossa kuvassa Kiina oli hieno kokemus niin työelämässä, kuin sen ulkopuolellakin. Kiina, kuten mikään muukaan maa ei ole yksiselitteinen, mutta tässä muutama oma nosto Kiinan yritysmaailmasta ja markkinasta.

Edustamassa FinnCham China OINternational Import Expoilla yhdessä toiminnanjohtaja Kari Hakalan ja 2024 vuoden puheenjohtaja Jonny Nylundin kanssa

FinnChamilla Chinalla on noin 150 suomalaista yritystä jäsenenä, ja yhteensä Kiinassa toimii noin 200 suomalaista yritystä. Suurimmat alat, joilla suomalaisia yrityksiä toimii, ovat metsäteollisuus, merenkulku/meriteollisuus ja muut teollisuusalat. Esimerkkejä näiltä aloilta ovat UPM ja Metsä Group metsäteollisuudesta, Wärtsilä ja Auramarine meriteollisuudesta sekä Kone ja Valmet teollisuuden tuotantoaloilta. Lisäksi Kiinassa on suomalaisia uusiutuvan energian, lääketeollisuuden ja koulutuksen osaajia. Suomalainen ammattitaito on erittäin arvostettua Kiinan markkinoilla.

Vienti Kiinan markkinoille ei ole helppoa. Kiinassa tuotteiden valmistaminen on todella halpaa eikä Suomen palkkatasoisella maalla ole mahdollisuutta kilpailla kiinalaisen valmistusprosessin kanssa hinnasta. Tämän takia monet suomalaiset yritykset rakentavatkin omat tehtaat Kiinaan. Suomesta voidaan kuitenkin viedä Kiinaan osaamista, tietoa ja taitoa.

Kiinan markkinan tulevaisuutta määrittävät myös USA:sta tulevat tariffit ja muut maailman politiikan käänteet. Paljon puhuttu vihreä siirtymä tulee sekin vaikuttamaan Kiinan markkinaan. Maa ei tunnetusti ole ollut se kaikkein vihrein talous, vaikka vihreämmän talouden eteen on tehty ja tullaan tekemään töitä. Kiina tiedostaa maailman muutoksen niin politiikan kuin ympäristön saralla ja on valmis tekemään muutoksia niiden mukana.

Harjoitteluni aikaiset omat kokemukseni työskentelymahdollisuuksista Kiinassa olivat hyvin positiiviset. Vaikka työkulttuuri olikin paikoittain hyvin erilainen, suomalaisyritysten suuresta määrästä johtuen FinnChamilla työskentely oli kuitenkin hyvin samanlaista kuin Suomessakin. Omien kokemuksieni perusteella suurimmat erot Kiinan työkulttuurissa olivat mielestäni lahjojen ja loputtomien lounastapaamisten tärkeys, sekä huomattavasti pidemmät työajat. Työn ja vapaa-ajan välinen ero on Kiinassa paljon häilyvämpi kuin Suomessa, ja maassa usein oletetaan ihmisten olevan jatkuvasti saatavilla.

Iso kiitos vielä Helsingin seudun kauppakamarille ja FinnCham Chinalle harjoittelun mahdollistamisesta.

Milla Suominen

FinnCham harjoittelija

Sähköpostiosoite: milla.suominen@myy.haaga-helia.fi

LinkedIn: http://linkedin.com/in/millasuominen1