Suomen metsäteollisuuden mahdollisuudet
Elämme yhdessä maailman metsäisimmistä maista. Ei siis ihme, että aikoinaan Suomi nousi köyhyydestä vaurauteen varsinkin juuri metsäteollisuuden ansiosta. Ennen elektroniikan ja muun korkeamman jalostusasteen teollisuuden nousua 1900-luvun lopulla vastasi metsäteollisuus ja erityisesti paperiteollisuus leijonanosasta Suomen viennistä. Kirveet ja tukkien uitto lihasvoimin ovat teknologian kehityksen myötä vaihtuneet yhä modernimpaan teknologiaan, jotta Suomi voi kilpailla maailmanmarkkinoilla.
Tuomansa vaurauden lisäksi metsäteollisuus herättää kuitenkin myös huolta ja vastustusta luonnonsuojelun suunnalta. Metsät ovat ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta välttämättömiä hiilinieluja, ja vaikka noin kolme neljäsosaa Suomen pinta-alasta on metsän peitossa, ei luonnontilaista laajan biodiversiteetin metsää ole Suomen metsistä enää kuin pieni osa. Vaikkei metsäteollisuuden intressejä ja luonnonsuojelun päämääriä ole helppoa sovittaa yhteen, uskallan väittää, että Suomen yhteensä 230 000 neliökilometrin metsäpinta-alasta pystytään säilyttää suojeltuina nykyiset noin 30 000 neliökilometriä samaan aikaan, kun metsäteollisuus pidetään kannattavana alana.
Vaikka metsäteollisuuden rakennemuutokset koskevat kaikkia, on Euroopan keskeisissä kilpailijamaissa Saksassa ja Ruotsissa onnistuttu sopeutumaan niihin Suomea paremmin. Kenties suurin muutos on viime aikoina ollut paperin laskenut kysyntä samaan aikaan kun tarve kartongille on kasvanut. Suomelle tämä on ollut erityinen haaste, ja paperikoneita onkin suljettu ja muutettu kartonkikoneiksi. Samoin täällä on perustettu uusia sellutehtaita Suomen viedessä sellua varsinkin Saksaan paperin ja kartongin raaka-aineeksi. Sellun viennistä ei kuitenkaan ole syytä olla iloinen, sillä Suomelle paljon parempi olisi itse tuoda raaka-aineita sekä puolivalmiita tuotteita ja vastaavasti viedä valmiita tuotteita, eikä toisin päin, niinkuin nyt tapahtuu.
Suomen metsäteollisuus käyttää vuosittain noin 60 miljoonaa kuutiota puutavaraa, josta selluun menevän kuitupuun lisäksi noin 40% on tukkipuuta, jota saadaan paksummista puista. Sitä käytetään varsinkin rakennusmateriaalien, kuten lankkujen ja erilaisten kuitulevyjen materiaalina, ja juuri puurakentaminen mainitaan usein yhtenä keinona yhdistää teollisuuden intressit ja ilmastopolitiikka. Esimerkiksi valmiiden hirsitalojen myynti ulkomaille voisi olla Suomelle hyvin tuottoisaa bisnestä korkean jalostusasteensa ansiosta.
Tässä kohtaa voit unohtaa kaiken mitä aiemmin luit. Intuitiivisesti pyrkimys yhä suurempiin metsäteollisuuden tuotantomääriin tonneissa ja kuutioissa mitattuna kuulostaa järkevimmältä tieltä suuriin tuottoihin, mutta todellisuudessa avain jättimenestykseen on muualla. Talouskasvun salaisuus ei ole ensisijaisesti työtuntien ja materiaalien, vaan työn tuottavuuden lisääminen. Esimerkiski sveitsiläiset käkikellot ovat satoja kertoja arvokkaampia kuin niiden materiaalit olisivat matalan jalostusasteen lankkuina ja nauloina.
Vaikka parasta olisikin, ettei paperikoneiden tarvitsisi käydä vajaateholla, vielä parempaa olisi Suomen siirtyminen mentaliteettiin, jossa puusta ei valmistetakaan ainoastaan valtavia määriä bulkkituotteita, vaan ensisijaisesti etsittäisiin pääsyä luksustuotteiden markkinoille. Skandinaavinen design on maailmankuulua, ja suomalaisesta puusta valmistetut huonekalut voisivat oikein markkinoituina päästä suursuosioon esimerkiksi USA:n markkinoilla. Suurimmalle osalle maailman ihmisistä Suomen pohjoisuus ja luontosuhde on erittäin eksoottista, ja ne voisivat toimia myyvänä tarinana suomalaisesta puusta valmistetuille esineille.
Jos suomalaiset design-huonekalut ja muut esineet löisivät toden teolla läpi maailmalla, ei tämä tarkoittaisi vain todellista kultakaivosta maamme vientiteollisuudelle, vaan saman taloudellisen hyödyn saamiseen ei tarvittaisi kuin murto-osa siitä puumäärästä mitä varsinkin selluteollisuus tarvitsee. Taloudellisen hyödyn lisäksi siis luontoarvot toteutuisivat kuin kaupanpäällisiksi. Kaiken tämän saavuttaminen on mahdollista, ja ainoa mitä vielä tarvitsemme on oikea markkinointi.
Teksti ja kuva: Tommi Laaksonen, Capteeni Oy
Finnish American Chamber of Commerce, New England Area