Harjoittelija Hanna kertoo: Brasilian ja Suomen väliset kulttuurierot

Hei Finnchamin arvoisat lukijat! Tämä on viimeinen blogipostaus työharjoittelustani Brasiliassa. Kuluneet kuukaudet ovat olleet todella opettavaisia ja täynnä uusia ja jännittäviä kokemuksia! Minusta tänne tulo oli elämäni parhaimpia päätöksiä ja palaan Suomeen tyytyväisin mielin. Olen kasvanut niin ihmisenä kuin ammattilaisena ja uskon, että olen myös oppinut tuntemaan itseäni paremmin kuin koskaan.

Viimeisin järjestämäni tapahtuma Finnchamilla, Kahvittelut suurlähettilään kanssa marraskuun alussa, meni todella sujuvasti ja osallistujia oli jopa enemmän kuin odotetusti. Tapahtuman aiheena olivat pankkien erilaiset rahoitusvaihtoehdot projekteihin ja tavaroiden vientiin. Olen ylpeä lopputuloksesta ja saanut kokemuksen myötä enemmän itsevarmuutta ja luottamusta omiin kykyihini.

Suomen suurlähettiläs, Johanna Karanko, kahvitilaisuudessa

Haasteita on myös toki ollut työharjoitteluni aikana erityisesti maiden välisistä kulttuurieroista johtuen, sillä paikallinen yrityskulttuuri poikkeaa tietyin määrin suomalaisesta. Esimerkiksi olen havainnut sen, että ihmiset ovat yleisesti ottaen kunnianhimoisempia kuin suomalaiset. Myös kilpailu, saavutukset ja menestys ovat tärkeämmässä asemassa. Omat tarpeet ja motiivit menevät lähes aina muiden edelle.

Brasilialaisessa yhteiskunnassa uskotaan, että hierarkiaa on kunnioitettava ja ihmisten välinen eriarvoisuus on hyväksyttävää, mikä näkyy vahvasti arjessa. Yrityksissä on yleensä yksi pomo, joka ottaa täyden vastuun ja tekee tärkeimmät päätökset. Toisaalta Finnchamilla esimieheni, Sergio Chamone, antaa paljon vapauksia ja luottaa alaistensa kykyihin. Tarkoittaen sitä, että myös me työharjoittelijat voimme tehdä tärkeitä päätöksiä ja antaa kehitysideoita, mikä ei käsittääkseni ole täällä kovin tyypillistä.

Lisäksi Brasiliassa suoraa kieltäytymistä vältellään. Sanaa ”ei” käytetään heikosti, ja sanaa ”ehkä” suositaan sen sijaan. Brasilialaiset ovat sosiaalisia ja avoimia, jolloin uusiin ihmisiin tutustuminen ja verkostoituminen on erittäin vaivatonta ja luontevaa. Brasiliassa myös tervehditään vieraita ihmisiä enemmän kuin Suomessa, säännöistä joustetaan herkemmin ja kunnioituksen osoittamista vanhuksia kohtaan pidetään erittäin tärkeänä.

Osa kulttuurieroista on minulle lapsuudesta asti tuttuja, mikä takia en koe samanlaista kulttuurishokkia kuin esimerkiksi koko elämänsä Suomessa asuneet. Siitä huolimatta uskon, että eroavaisuuksia on paljon enemmän kuin kuvittelenkaan. Nämä kuluneet kuukaudet täällä ovat saaneet minut oppimaan uutta omasta kulttuuristani ja näkemään selkeämmin, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on niin Suomen ja Brasilian kuin São Paulon ja äitini kotikaupungin Fortalezan välillä. Tulevaisuudessa näiden kulttuurierojen tunnistamisesta saattaa olla hyötyä vaikkapa maiden välisessä liiketoiminnassa.

Kirjoittaja Hanna Pursiheimo
Yhteystiedot
LinkedIn: linkedin.com/in/hanna-c-p-4b3099106
Sähköpostiosoite: hanna-pur(a)hotmail.com

Miisa Kreander